Oo-oo-onnekas, ii-ii-iloisa :)

Mistä aloittaisin... vakityöpaikasta? Upeasta Joulusta? Sormuksesta? ?

Asiat vähimmäis-tärkeysjärjestykseen:

Työ
Niin siinä sitten kävi. Viimeisenä jännittäjien joukossa, viimeisenä The Bossin puheilla. 'Noniin, ajateltiin sut sitten vakinaistaa - mitäs sanot?'. Hymyä, ei-saa-vaikuttaa-liian-innokkaalta ja tietysti vastaus; Kyllä. Suuresta porukasta murto-osa sai vakipestin, ja minä siis onnellisten joukossa.

Kun hymy ei ollut vielä seuraavana päivänä kokonaan laskeutunut, kuulin lisää. Sain kuulla kehuja, puhuttiin lisäoikeuksista joita tulossa hurja määrä ja isosta vastuusta. Punastuin vaikken osaakaan.

Nyt sitä ollaan jokseenkin vastuullisemmassa osassa, ei ihan tavan rivityöläisenä vaikkei varsinaisesta ylennyksestä olekaan kysymys. Vielä. Enkä siihen olisi valmiskaan... Aika näyttää - näin on hyvä olla.


Joulu
Juhlista jaloin meni ihanasti niin kuin tiesin odottaakin. Tytöt olivat hassuja jännityksensä ja odotustensa kanssa, Rakkain suloinen ja läheisyys ihanan rauhallista. Oli mielettömän mukava nähdä Äitiä pitkästä aikaa aattona, vaikkakin vain hetken. Upeita, mieluisia lahjoja - niiden joukossa kirja jota odotin ja josta oli pakko jo ahmaista aimo siivu.


Sormus
Upea yhteinen ilta. Hyvä elokuva, hyvää syötävää. Hetki kotona lähekkäin, kirje toisen ajatuksista - kyyneliä. Sanoo 'Me tiedetään että aiotaan olla yhdessä aina. Haluatko näyttää sen muillekin?'. Lisää kyyneliä, voi kyllä.

Täydellisin hetki, täydellisin Rakkain. Kuvaa en laita, kyseessä kuitenkin uniikki - Rakkaimman suunnittelema - sormus.

Häistä on jo puhuttu, päivämäärä ei ole nyt tärkein - parasta on tämä hetki.


Olethan Sinäkin onnellinen?

- Terhi