Aika liitää...

Tiistaiko tänään on? Taitaa olla.

Lainaläppäri tuntuu oudolle kirjoittaa, kai sitä tottuu. Haaveilen omasta, minunnäköisestä kannettavasta Ystävästä, sellaisesta sopivan tehokkaasta ja näppärästä. Vielä täytyy vuorotella Rakkaimman - sekä tietysti neiti 5v:n - kanssa samasta pöytäkoneesta... voit uskoa että vuorot ovat tiukassa ;)

Niin, aika on taas vierähtänyt iiison kierroksen eteenpäin. Neideistä isompi sai viidennen vuosirenkaansa, ja tokihan me juhlittiin. Ihana miten tohkeissaan neljästä kuuteen vuotiaat olivat leikeissä ja touhuissa - kaikilla taisi olla aika kivaa. Katsotaan jos kuviakin saisi toisaalle ;)

Elämä sormustettuna on sujunut edelleen oikein mukavaisesti. Tämä tuli niin sopivaan saumaan, kaikki on vain niin uskomattoman hyvin. Toki pientä sisäistä itsensä etsintää pinnalla, mutta niinhän allekirjoittaneella aina.

The Levy kolahti eilen lopulta luukusta - SMG:n taattua laatua. Puhki jo kohta kulunut, mahtavista mahtavin levy. Lemppariraitana ehdottomasti 'Vieläkö soitat banjoa?' - niin paljon kuin sitä on jo kaikkialla kuullutkin. Vau. Jos kaipaat sohvaunelmointi-kaukomatkailufiilis-piristyttää-itkettää -musaa niin that's music for U!

Työrintamaa on pakko vähän käydä läpi. Uusi vastuu toi lopulta mukanaan myös pienimuotoisen lisän tilipussiin, eihän tässä voi kuin olla tyytyväinen. Vinkattiin myöskin hakemaan heti paikkaa kun ylempi nimike tulee hakuun - kärkipäässä olen jokatapauksessa. Vähänkö tuntui hienolta. Kuka väittää ettei nykymaailmassa huomata enää kunnon panostusta ja osaamista?

...Kerrohan mitä Sinulle kuuluu nyt. Tiedän että hiljaista on ollut puolin ja toisin, mutta unohdetaan kuluneet hetket - aloita ihan alusta ja kerro mitä mietit?

Lupaisinko palata taas pian? Joskus kuitenkin.

- Terhi

Oo-oo-onnekas, ii-ii-iloisa :)

Mistä aloittaisin... vakityöpaikasta? Upeasta Joulusta? Sormuksesta? ?

Asiat vähimmäis-tärkeysjärjestykseen:

Työ
Niin siinä sitten kävi. Viimeisenä jännittäjien joukossa, viimeisenä The Bossin puheilla. 'Noniin, ajateltiin sut sitten vakinaistaa - mitäs sanot?'. Hymyä, ei-saa-vaikuttaa-liian-innokkaalta ja tietysti vastaus; Kyllä. Suuresta porukasta murto-osa sai vakipestin, ja minä siis onnellisten joukossa.

Kun hymy ei ollut vielä seuraavana päivänä kokonaan laskeutunut, kuulin lisää. Sain kuulla kehuja, puhuttiin lisäoikeuksista joita tulossa hurja määrä ja isosta vastuusta. Punastuin vaikken osaakaan.

Nyt sitä ollaan jokseenkin vastuullisemmassa osassa, ei ihan tavan rivityöläisenä vaikkei varsinaisesta ylennyksestä olekaan kysymys. Vielä. Enkä siihen olisi valmiskaan... Aika näyttää - näin on hyvä olla.


Joulu
Juhlista jaloin meni ihanasti niin kuin tiesin odottaakin. Tytöt olivat hassuja jännityksensä ja odotustensa kanssa, Rakkain suloinen ja läheisyys ihanan rauhallista. Oli mielettömän mukava nähdä Äitiä pitkästä aikaa aattona, vaikkakin vain hetken. Upeita, mieluisia lahjoja - niiden joukossa kirja jota odotin ja josta oli pakko jo ahmaista aimo siivu.


Sormus
Upea yhteinen ilta. Hyvä elokuva, hyvää syötävää. Hetki kotona lähekkäin, kirje toisen ajatuksista - kyyneliä. Sanoo 'Me tiedetään että aiotaan olla yhdessä aina. Haluatko näyttää sen muillekin?'. Lisää kyyneliä, voi kyllä.

Täydellisin hetki, täydellisin Rakkain. Kuvaa en laita, kyseessä kuitenkin uniikki - Rakkaimman suunnittelema - sormus.

Häistä on jo puhuttu, päivämäärä ei ole nyt tärkein - parasta on tämä hetki.


Olethan Sinäkin onnellinen?

- Terhi