Onnea kulta

Seitsemän vuotta sitten teit minusta Äidin, samalla ihmisen joka vihdoin ymmärsi elämän tarkoituksen. Onnea, äiti rakastaa Sinua mussukkani.

Terhi

Jotenkin surullinen

Enkä edes osaa tarkkaan sanoa miksi. Jotenkin on taas niin "yksin kaiken keskellä" -olo, enkä saa sitä pois. Välillä jo tuntui ihan kohtalaiselta kaikki, nyt taas tunnen olevani täysin pain in the ass muille jos edes yritän pitää yhteyttä tai hakea huomiota. Keneltäkään, mistään, kotoa tai kauempaa.

Kai sitä taas väkisin tippuu ulos yhteiskunnasta kun on kotona, lakkaa kiinnostamasta sen vähänkään vertaa ketään. No, tähän on toki jo totuttu - ei uutta auringon alla.

T